Eurooppa ja uusimmat teknologian tuulet

Vanha mantereemme ei ole enää aikoihin ollut uuden teknologian tyyssija, ei ainakaan yksinoikeudella. Vuoroillaan niin Japani, Yhdysvallat kuin Kiinakin ovat nousseet teknisessä kehityksessä Euroopan rinnalla ja ohikin. Taantumisesta on silti turha puhua, ja tässä artikkelissa kerrommekin lyhyesti erilaisista Euroopassa läpilyönneistä (ja ehkä pian läpilyövistä) teknisistä innovaatioista. Sellaisista, jotka muuttavat jopa koko maailman historian kulkua.

Eurooppalaisista innovaatioista puheen ollen: tiesitkö, että kasinot keksittiin Euroopassa? Jo 1600-luvun Venetsiassa, nimittäin. Nykyisin kasinot ja niiden pelit ovat saatavilla myös internetissä. Huikea Suomikasino bonuskoodi 2018 auttaa tutustumaan nettikasinoksi nimitettävään teknologiseen innovaatioon, joka on muodostunut 2010-luvulla online-viihteen suosituimmaksi muodoksi. Bonuskoodia käyttämällä saat ilmaista pelirahaa.

Älykäs liikenne
Älykkään liikenteen tai älyliikenteen käsite on varsin laaja. Sillä voidaan katsoa tarkoitettavan erilaisia ratkaisuja, joissa ICT-alan sovellusten eli tieto- ja viestintäteknologian avulla kehitetään liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi kutsujoukkoliikenteen palvelut, toisaalta vaikkapa ammattikuljettajien jo käyttämät sähköiset ajopäiväkirjat. Kuten todettua: laaja käsite.

Yhtenä Suomessa laajaan käyttöön nopeasti levinneen älykkään liikenteen sovelluksena voi pitää sähköistä autokoulua, ts. verkossa käytäviä autokoulun kursseja. Jo jonkin aikaa B-ajokortin teoriatunnit on voinut käydä netissä autokoulun luokassa luuhaamisen sijaan. Henkilöliikenteen puolella Uberin kaltaiset taksi- ja kuljetuspalvelut ovat tietenkin saaneet runsaasti palstatilaa.

Vaikka esimerkiksi juuri edellä mainitun palvelun laillisessa statuksessa ja pelisäännöissä riittää varmasti vielä työtä kansallisissa parlamenteissa, on malli kiistatta varsin menestynyt kuluttajien näkökulmasta ja jatkaa vielä varmasti kehittymistään. Samaten ajoneuvojen yhä pidemmälle kehittyvä automaatio yhdessä robotiikan ja IoT-sovellusten kehittämisen kanssa avaa älykkäälle liikenteelle huiman kasvupotentiaalin.

Digitaalinen maksuliikenne ja kryptovaluutat
Kryptovaluutat ja laajemmaltikin digitaaliset valuutat ovat toinen ala, jossa Euroopalla riittää tulevaisuudessa työsarkaa. Vuoden 2017 lopulla syttynyt Bitcoin-huuma herätti viimeistään viranomaiset digiaikaan myös rahaliikenteen suhteen. Blockchain-tekniikkaan perustuva valuutta saattaa jatkossakin kehittyä valtioista riippumatta, mutta se on varmaa, ettei esimerkiksi Euroopan unioni tule irrottamaan katsettaan siitä.

Tulevien kehityskulkujen ennakoiminen on vaikeaa, ja erityisen vaikeaa digitaalisen rahatalouden kohdalla. Kuitenkin myös perinteiset pankit ovat ottaneet isoja askeleita ja lähteneet hyödyntämään em. blockchain- eli lohkoketjutekniikkaa omassa toiminnassaan. Samaan aikaan Euroopan markkinoille on astunut koko joukko uusia kevyen rakenteen pankkitoimijoita, joita voi kutsua myös markkinahäiriköiksi. N26 Europe on hyvä esimerkki tällaisesta digiajan pankista.

Erilaiset digipohjaiset e-lompakot ovat olleet saatavilla jo hyvän aikaan. Nyt myös Suomessa perinteiset pankit ovat lanseeranneet omat digitaaliset maksupalvelunsa. OP Ryhmä on tuonut markkinoille Pivo-nimeä kantavan maksusovelluksen. Mobile Pay on puolestaan Danske Bankin vastaava palvelu. Myös kuluttajat vaikuttavat ottaneet nämä palvelut varsin innokkaasti vastaan, ja molemmat löytyvätkin sovelluskauppojen latauslistojen kärkisijoilta.

Energiasektorin uudistuminen
Kenellekään ei tässä vaiheessa pitäisi olla epäselvää, että planeetta Maa on isojen haasteiden edessä. Eurooppa ei ole voimakkaan väestönkasvun edessä – joskin tulevaisuus esimerkiksi isojen globaalien muuttoliikkeiden osalta on arvaamaton – mutta energiantarpeen voidaan olettaa lisääntyvän jatkossakin. Tarvitaan uusia, puhtaampia tapoja energian tuottamiseen. Samalla tarvitaan myös konkreettisia tekoja niiden käyttöön ottamiseksi.

Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horizon 2020 on saanut 5,9 miljardia euroa piiriinsä. Sen avulla toteutettavat ohjelmat pyrkivät luomaan ja parantamaan uuden, puhtaan energian teknologioita. Mukana on maalämpöä, bioenergiaa, vesi- ja aurinkovoimaa, mutta toisaalta myös ydinvoimaa. Lähitulevaisuudessa ydinenergian käytön mahdollinen merkittävä lisääntyminen tulee olemaan Euroopan kannalta iso kysymys – ja monen mielestä ainoa vastaus on nimenomaan sen käytön merkittävä lisääminen.

Mihin suuntaan eurooppalainen energiasektori kehittyy, ja kenen johdolla? Näihin kysymyksiin ei ole selkeitä vastauksia, sillä vielä toistaiseksi energiapolitiikka on ollut EU:n jäsenvaltioiden kansallista politiikkaa. Voi kuitenkin olla, että aivan kuten liikenteessä, ei energia-alallakaan jäädä odottelemaan hitaiden byrokratiakoneistojen liikkumista: tulevaisuuden puhtaan energian ratkaisut eivät todennäköisesti ole poliitikkolähtöisiä, vaan saavat alkunsa alalla jo toimivista innovatiivisista yrityksistä.